Preferanssi

Luokka: Tikkipelit
Pakka:
Pelaajamäärä:

Preferanssi on keskieurooppalainen tikkipeli, joka on jäänyt eloon pääasiassa Itä-Euroopassa. Tämä on pelin venäläinen muoto, jolla ei ole mitään tekemistä useimmissa suomenkielisissä korttipelikirjoissa kuvatun preferenssin kanssa. Käytän tästäkin syystä Cristian Seresin innostamana pelistä paremmin venäjänkielistä nimeä vastaavaa muotoa preferanssi.

Preferanssin säännöt löydät myös 150 korttipeliä -kirjasta.

Pelin tavoite

Pelinviejä lupaa voittaa tietyn määrän tikkejä, jonka jälkeen pelinviejän vastapuoli lupaa voittaa pienemmän määrän tikkejä. Pelaajat keräävät jaon lopussa erilaisia positiivisia ja negatiivisia pisteitä riippuen siitä, onnistuvatko he lupaamissaan tavoitteissa.

Jako

Pelaajille jaetaan kymmenen korttia kahden kortin nipuissa 32 kortin pakasta, jossa on kortit A, K, Q, J, 10, 9, 8 ja 7 joka maasta. Yksi nippu, ei ensimmäinen eikä viimeinen, jaetaan pöydälle leskeksi kuvapuoli alaspäin.

Tarjouskierros

Tarjouskierroksen ideana on luvata tehdä tietty määrä tikkejä. Kuusi tikkiä on minimitarjous, kymmenen maksimi. Saman määrän tikkejä voi ylittää tarjoamalla paremman valttimaan.

Maiden arvojärjestys on huonoimmasta parhaimpaan pata, risti, ruutu, hertta ja valtiton peli.

Lisäksi on mahdollista tarjota misääri, eli lupaus olla ottamatta lainkaan tikkejä. Misäärin voi pelata ilman leskeä tai lesken kanssa, eikä misäärissä ole koskaan valttia. Misäärissä vastapelaajat pelaavat avoimin kortein.

Tarjoukset ovat siis:
6♠, 6♣, 6, 6, 6 ilman valttia,
7♠, 7♣, 7, 7, 7 ilman valttia, misääri,
8♠, 8♣, 8, 8, 8 ilman valttia, misääri ilman leskeä,
9♠, 9♣, 9, 9, 9 ilman valttia,
10♠, 10♣, 10, 10, preferanssi 10 ilman valttia

Etukäsi aloittaa tarjoamisen. Edellisestä tarjouksesta on korotettava, eli tarjottava joko enemmän tikkejä tai sama määrä tikkejä arvokkaammalla valtilla. Misääri on parempi kuin seitsemän tikkiä ilman valttia, mutta huonompi kuin kahdeksan pataa. Misääri ilman leskeä on parempi kuin kahdeksan ilman valttia, mutta huonompi kuin yhdeksän pataa. Passata saa, mutta jos passaa, ei saa enää osallistua tarjouskierrokselle.

Kun yksi pelaajista on passannut, seuraavan korotuksen jälkeen vastapelaajan korotuksen voi kuitata sanomalla ”tässä” ja pitämällä saman tarjouksen. Sen jälkeen toisen pelaajan on korotettava tarjousta. Aina kun vastapelaaja on korottanut, sen voi kuitata sanomalla ”tässä”.

Kun kaksi pelaajaa passaa, kolmannesta tulee pelinviejä. Hän näyttää lesken kortit muille ja ottaa ne sitten käteensä. Lopuksi hän heittää kaksi korttia pois kädestään näyttämättä niitä muille.

Tämän jälkeen pelinviejä voi vielä korottaa tarjoustaan niin halutessaan. Koska ylimääräisistä tikeistä ei saa preferanssissa pisteitä, tarjouksen tulee olla mahdollisimman täsmällinen.

Tilannetta, jossa kaikki pelaajat passaavat, kutsutaan ympäripassaukseksi. Silloin pelataan misääripeli, jossa kaikki pelaajat saavat sakkoja voittamistaan tikeistä. Ympäripassauksen jälkeen jakovuoro säilyy samalla pelaajalla, kunnes pelataan muuta kuin ympäripassausta tai kunnes kolme ympäripassauskierrosta on pelattu.

Preferanssi on harvinainen lupaus voittaa kymmenen tikkiä ilman valttia. Tämän tarjouksen voi tehdä vain korotuksena lesken katsomisen jälkeen.

Vistaus

Kun pelinviejä on valittu ja peli on muuta kuin misääriä tai passauspeliä, on puolustuksen vuoro sanoa sanansa. Puolustajilla on kaksi vaihtoehtoa, passaus tai visti. Pelinviejän vasemmalla puolella istuva pelaaja aloittaa. Vistaus on lupaus ottaa tietty, pienempi määrä tikkejä. Passaus tarkoittaa, että pelaaja ei halua haastaa pelinviejää.

Jos vain yksi vastapelaajista vistaa, hän pelaa yksin pelinviejää vastaan. Vistaaja voi ehdottaa passanneelle pelaajalle pelaamista avoimin kortein.

Tällöin molempien vastapelaajien kortit laitetaan pöydälle kuvapuoli ylöspäin ja vistaaja pelaa molempia käsiä. Jos pelataan suljetuin kortein, kumpikin vastapelaaja pelaa omilla korteillaan. Mahdolliset sakkopisteet ottaa joka tapauksessa vistaaja.

Jos molemmat vistaavat, pelaajat lupaavat yhdessä voittaa tietyn määrän tikkejä (katso taulukko alla). Jos molemmat passaavat, kyseessä on luovutusvoitto ja pelinviejä voittaa saman tien.

Jos toinen vistaa ja toinen passaa, vistaaja voi luovuttaa (”puolivistata”) suoraan kuuden ja seitsemän tikin pelit. Silloin kuuden tikin pelissä vistaaja ottaa vistipisteet kahdesta tikistä ja seitsemän tikin pelissä yhdestä tikistä. Passannut pelaaja voi kuitenkin ehdottaa vistaamista, jos vistaaja haluaa puolivistata.

Kuuden padan pelissä molemmat vastapelaajat vistaavat automaattisesti, passaaminen ei ole sallittua.

Tarjous Vistitikkien määrä
6 4
7 2
8 1
9 1
10, misääri, preferanssi ei vistiä

Vistaavien pelaajien on siis yhteensä voitettava vähintään taulukossa mainittu määrä tikkejä. Mikäli pelinviejä lupaa 10 tikkiä tai preferanssin, kättä ei pelata vaan pelinviejä näyttää korttinsa osoittaakseen, että voittaa korteillaan varmasti kaikki kymmenen tikkiä.

Pelin kulku

Etukäsi ajaa ensimmäiseen tikkiin. Pelissä on maantuntopakko ja valttipakko. Tikin voittaa korkein kortti ajettua maata tai korkein valtti, jos valttia pelattiin. Voittaja ottaa kortit itselleen ja ajaa seuraavaan tikkiin.

Ympäripassauksessa leski ajaa kahteen ensimmäiseen tikkiin. Leskestä käännetään kortti ja muiden on tunnustettava maata. Korkein pelattu kortti voittaa ja leski vain määrää maan. Kolmannen tikin aloittaa etukäsi, riippumatta siitä, kuka toisen tikin voitti.

Voitetut kortit pinotaan pelaajien eteen siten, että päällimmäinen kortti on näkyvillä.

Pisteenlasku

Preferanssissa lasketaan pisteitä hivenen erikoisella tavalla. Loppupisteenlaskuun sisältyy jonkin verran laskemista, mutta prosessi on sinänsä selkeä, kunhan sitä harjoittelee parin pelin ajan.

Pulja-pisteet

Pelinviejä saa pulja- eli ammuspisteitä, jos onnistuu sitoumuksessaan. Pisteitä tulee seuraavan taulukon mukaan:

Sitoumus Pisteet
6 2
7 4
8 6
9 8
10, misääri, preferanssi 10

Ympäripassauksessa pulja-pisteitä saa, jos ei ota yhtään tikkiä. Pisteet riippuvat siitä, monesko peräkkäinen ympäripassaus pelattiin. Ensimmäisellä kierroksella pisteitä saa yhden, toisella kierroksella kaksi ja kolmannella neljä.

Peli päättyy, kun kaikki pelaajat saavuttavat tietyn etukäteen sovitun määrän pulja-pisteitä. Kolminpelissä hyvä määrä on kymmenen. Tämä on myös yläraja sille, montako pulja-pistettä pelaajalla voi olla. Jos joku pelaajista menisi yli, hän lahjoittaa yli menevät pisteet pelaajalle, jolla on toiseksi eniten pulja-pisteitä. Hyvityksenä hän saa jokaisesta pulja-pisteestä kymmenen vistipistettä lahjoituksen vastaanottajaa vastaan.

Pelaajilla ei voi olla enempää pulja-pisteitä, joten kun viimeisenkin pelaajan pistetili tulee täyteen, mahdollisesti yli jäävät pisteet menevät hukkaan. Tämä kannattaa pitää mielessä pelin lähestyessä loppuaan.

Kekopisteet

Epäonnistuneet pelaajat saavat kekopisteitä. Sekä vistaajat että pelinviejä saavat kekopisteitä, jos eivät voita riittävästi tikkejä. Jokaisesta puuttuvasta tikistä saa kekopisteitä saman verran kuin pelinviejä olisi saanut onnistuneesta pelistä pulja-pisteitä. Jos tarjous oli esimerkiksi seitsemän, sekä pelinviejä että vistaajat saavat jokaisesta puuttuvasta tikeistä neljä kekopistettä. Misäärissä pelinviejä saa kymmenen kekopistettä jokaisesta ottamastaan tikistä.

Jos molemmat vastapelaajat vistasivat, kekopisteet menevät sille, joka otti vähemmän tikkejä. Kahdeksan tai yhdeksän tikin pelissä kekopisteet menevät vistaajalle, joka sanoi vistaavansa viimeisenä. Vistauksessa passannut pelaaja ei saa koskaan kekopisteitä.

Ympäripassauksessa pelaajat saavat jokaisesta ottamastaan tikistä yhden, kaksi tai neljä kekopistettä riippuen siitä, onko kyseessä ensimmäinen, toinen vai kolmas ympäripassauskierros.

Vistipisteet

Vistaajat saavat vistipisteitä, mikäli onnistuvat voittamaan riittävästi tikkejä. Jokaisesta ottamastaan tikistä vistaaja saa saman verran vistipisteitä kuin pelinviejä saisi onnistuessaan pulja-pisteitä. Jos pelinviejä ei saa lupaamaansa määrää tikkejä, vistaajat saavat lisäksi pisteitä pelinviejän puuttuvista tikeistä. Nämä lisäpisteet lasketaan kummallekin vistaajalle.

Näin siis esimerkiksi kuuden tikin pelissä jokainen voitettu tikki on vistaajille kahden pisteen arvoinen. Vistauksessa passannut pelaaja ei kuitenkaan saa vistipisteitä. Jos vistaajat voittavat siis vaikkapa kolme tikkiä ja yhden tikin, kuuden pelissä ensimmäinen saisi kuusi pistettä (3 x 2) ja toinen kaksi pistettä (1 x 2). Jokainen pelinviejältä puuttuva tikki lisäisi kummankin pistesaldoa kahdella vistipisteellä.

Pelaajat laskevat vistipisteet erikseen jokaista pelaajaa vastaan. Jokaisella pelaajalla on siis kolminpelissä neljä pistesaraketta: pulja-pisteet, kekopisteet ja vistipisteet kumpaakin vastapelaajaa vastaan. Voitetut vistipisteet lasketaan aina kyseisen kierroksen pelinviejää vastaan.

Pisteenlasku pelin lopussa

Kun peli on ohi, summataan pisteet. Preferanssi on nollasummapeli, eli pelaajien pisteiden summan pitäisi olla nolla.

Lopussa kaikilla on saman verran pulja-pisteitä, joten niillä ei ole merkitystä pisteenlaskun kannalta.

Ensin käsitellään kekopisteet. Kaikilta vähennetään vähiten kekopisteitä saaneiden pisteet. Jos esimerkiksi A:lla on 15 kekopistettä, B:llä 16 ja C:llä 20, kaikilta vähennetään 15 pistettä. A:lle jää silloin 0 pistettä, B:lle 1 piste ja C:lle 5 pistettä.

Sen jälkeen kekopisteet kerrotaan kymmenellä ja jaetaan pelaajien lukumäärällä. Pisteet pyöristetään lähimpään kokonaislukuun. Näin A saisi 0 pistettä, B 3 pistettä (10 x 1 / 3) ja C saisi 17 pistettä (10 x 5 / 3).

Vastapelaajien kekopisteet lisätään sen jälkeen omiin vistipisteisiin. A saisi B:tä vastaan kolme pistettä ja C:tä vastaan 17 pistettä. B saisi C:tä vastaan samoin 17 pistettä ja C saisi B:tä vastaan kolme pistettä.

Nyt pelaajilla on vain vistipisteitä. Pelaajat laskevat keskenäisten vistipisteidensä erotuksen ja laskevat näiden erotusten summan. Jos A:lla on esimerkiksi 100 pistettä B:tä vastaan ja B:llä 40 pistettä A:ta vastaan, erotus on 60 pistettä A:n hyväksi. A siis merkitsisi lopullisiin pisteisiinsä +60 pistettä ja B -60 pistettä.

Kun pelaajat ovat vertailleet pisteitään kaikkiin muihin pelaajiin, he laskevat pisteensä yhteen. Eniten pisteitä kerännyt pelaaja voittaa. Jos kaikki on laskettu oikein, pelaajien lopullisten pistemäärien summa on nolla.

Mikäli peli jää kesken, mutta pisteet halutaan silti laskea, puljapisteet on muutettava vistipisteiksi. Se tapahtuu samoin kuin kekopisteiden kanssa: vähennetään pienin pistemäärä kaikilta, kerrotaan kymmenellä ja jaetaan pelaajien määrällä. Koska puljapisteet ovat positiivisia pisteitä, muunnoksen lopputulos lisätään omiin vistipisteisiin kumpaakin vastapelaajaa vastaan.

Muunnelmia

Tässä esitellyt pisteenlaskusäännöt ovat sotšilaisen preferanssin mukaiset. Sotšilaisessa preferanssissa rangaistuspisteet ovat pienet.

Leningradilaisessa preferanssissa kaikki kekopisteet ovat kaksinkertaiset sotšilaiseen peliin verrattuna, jolloin epäonnistuminen on vaarallisempaa.

Mobiilisovellus

Preferanssia voi pelata mobiililaitteilla Preferans-sovelluksella. Sovellus löytyy sekä Apple Storesta että Google Playstä: Preferans iOS-laitteillePreferans Google Playssä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *