Tuppi

Luokka: Tikkipelit
Pakka:
Pelaajamäärä: , ,

Pohjoismaiseen valtittomaan vistiperinteeseen kuuluva tuppi on Suomessa pohjoinen savottakämppien tikkipeli, jonka suosio alkaa jostain Oulun paikkeilta. Opiskelijat ja etelään valuva muuttoliike ovat tehneet pelin tutuksi myös Etelä-Suomessa, mutta tupen pelaajilta löytyy usein joku yhteys pohjoiseen.

Puhtaimmillaan peli on neljän tuppena, mutta jonkinlaiset muunnelmat löytyy myös kahdelle ja kolmelle.

Tupen säännöt löydät myös 150 korttipeliä -kirjasta.

Pelin tavoite

Pelaajat yrittävät joko voittaa tai välttää tikkejä.

Jako

Pelaajille jaetaan 13 korttia.

Pelin näyttö

Pelaajat valitsevat, pelataanko ramia vai noloa. Ramissa pelaajat yrittävät voittaa tikkejä, nolossa niitä vältetään. Peli valitaan joko erityisillä punaisilla ja mustilla näyttökorteilla tai sitten pelaajan kädestä valituilla oikeanvärisillä korteilla.

Etukäsi näyttää ensimmäisenä. Ramia näytetään punaisella kortilla ja noloa mustalla. Mikäli ei käytetä erillisiä näyttökortteja vaan valinta näytetään kädessä olevilla korteilla, peliä ei saa näyttää kakkosella tai kuninkaalla, vaan pelaajan on valittava joku muu kortti. Mikäli sopivaa oikeanväristä korttia ei ole kädessä, pelaaja sanoo, kumman pelin valitsee.

Näyttäminen jatkuu myötäpäivään ja päättyy heti, kun joku näyttää ramia. Noloa pelataan, jos kukaan ei näytä ramia.

Pelin kulku

Nolossa pelin aloittaa etukäsi, ramissa ramaajasta eli ramia näyttäneestä pelaajasta edellinen pelaaja. Pelissä on maantuntopakko, mutta ei valttia. Ässä on korkein kortti. Tikin voittaa suurin pelattu kortti ajettua maata. Tikin voittaja ajaa seuraavaan tikkiin.

Voitetut kortit pinotaan kasoiksi siten, että joukkueiden keräämien kasojen määrä on selvillä vastapuolelle koko ajan.

Pisteenlasku

Mikäli pelattiin noloa, jaon voittaa pari, joka keräsi vähemmän kasoja. Kuudella kasalla joukkue saa neljä pistettä ja jokainen kasa vähemmän lisää pisteitä neljällä.

Viidellä kasalla saa siis kahdeksan pistettä, neljällä kaksitoista ja niin edelleen.

Ramissa voittoon tarvitaan seitsemän kasaa. Seitsemästä kasasta saa neljä pistettä, sen jälkeen jokainen ylimääräinen kasa on neljän pisteen arvoinen.

Jos ramannut joukkue häviää ramin, tapahtuu ramin ryöstö. Ryöstetty rami on arvoltaan kaksinkertainen, eli jokainen kasa seitsemännestä alkaen on kahdeksan pisteen arvoinen.

Tupessa vain toisella joukkueista voi olla pisteitä, jolloin joukkue on ylhäällä tai nousussa. Jos ylhäällä oleva pari häviää jaon, he putoavat nolliin eli peli on pöydässä. Jako lopetetaan heti, kun on selvää, että johdossa oleva pari häviää.

Peli päättyy, kun toinen joukkueista pääsee 52 pisteeseen. Silloin vastajoukkue on pantu tuppeen. Jos pari voittaa pelin ramin ryöstöllä yhdellä jaolla, vastapuoli on nälsytupessa ja tappio on sitäkin häpeällisempi.

Muunnelmia

Lyhyempää ja pituudeltaan ennakoitavampaa peliä haluavat voivat käyttää sääntöä, jossa kumpikin joukkue laskee pisteitä ja molemmilla joukkueilla voi olla pisteitä yhtä aikaa. Toinen vaihtoehto on turnauspelien tapaan pelata esimerkiksi 24 jakoa ja lopuksi kesken oleva nousu loppuun, jonka jälkeen lasketaan parien ylhäällä ollessaan keräämät pisteet yhteen ja eniten pisteitä kerännyt joukkue voittaa.

Jotkut tuntevat myös soolin, jossa ramia vastaan puolustavan parin toinen pelaaja pelaa yksin ramaajia vastaan. Soolaaja antaa parilleen yhden kortin ja saa yhden kortin tilalle. Soolissa ässä on pienin kortti ja soolaaja pelaa aina viimeisenä tikkiin. Soolaajan pari ei osallistu. Jos soolaaja selviää tikeittä, pari saa 24 pistettä. Jos soolaaja ottaa yhdenkin tikin, ramaajat saavat 24 pistettä. Soolia eivät kaikki tunne, eikä sitä käytetä turnauspeleissä.

Kolmen tupessa kortit jaetaan kuten neljälle pelaajalle, mutta yhtä kasaa ei käytetä. Pelaajat pelaavat yksin. Kolminpelissä pelataan aina ramia. Muuten kolmen tuppi on kuin nelinpeli.

Kahden tuppea voi pelata esimerkiksi avotuppena. Siinä pelaajille jaetaan kymmenen korttia kuvapuoli alaspäin ja niiden päälle toiset kortit kuvapuoli ylöspäin. Loput kortit jaetaan käsikorteiksi. Pelaajat valitsevat pelaavatko ramia vai noloa kuten nelinpelissä. Pöydällä auki olevat kortit ovat käytettävissä ja kun kortti käytetään, sen alta paljastuva kortti käännetään esiin.

44 kommenttia

  1. Väärin, väärin !!
    Ramissa pelin aloittaa ramia näyttäneen pelaajan edeltävä pelaaja – ei seuraava, kuten ylläolevassa ohjeistatte.
    Muuten on melekein kuin pohojosen pojan kirjoittama.

  2. Kiitos korjauksesta, nyt on sääntö oikein. Hivenen epätavallinen sääntö, että edeltäjä aloittaa, sillä kai tuli tuo seuraava tuohon.

  3. Pieni korjaustarve tiedoksenne.
    Pitäisi käyttää sanaa nulo, ei nolo.
    Nuloa olen pelannut tukkikämpillä, uittopuroilla, porokämpillä ja nähnyt tupenpelaajia ammattilsia, Suomen mestareitakin. Tupen Suomenmestaruuksista pelataan pohjoisessa. Taitavat pelaavat nuloa, ronskit aloittelijat lankeavat helpommin ottamaan eli ramaamahan.
    Nulo ( Espanja – Suomi ) tarkoittaa:
    mitätön,olematon,kykenemätön, ei yhtään, nolla, ei mitään. Siispä nuloa pelattaessa pyritään välttämään tikkejä > ei yhtään. Ramissa taas pyritään saamaan itselle tikkejä ja joskus rami päättyy ryöstöönkin ja peli loppuu lyhyeenkin kun ramaaja jää tikeittä. Se on siinä.

  4. Hmm, tämä on kyllä ensimmäinen kerta kun olen kuullut nulosta puhuttavan, kaikkialla muualla (esimerkiksi Tupen SM-säännöissä) puhutaan nolosta. Noloa pelataan muissakin korttipeleissä. Sama italian tai espanjan nullo siellä joka tapauksessa taustalla. Mutta hyvä tieto, jos tuo kerran on yleinen termi joissain yhteyksissä.

    Yksi tupen Suomen mestari löytyy kyllä kaveripiiristä minultakin…

  5. Onko kenelläkään tietoa sellaisesta pelistä kuin SANKKU tai SANKKI nimi on kuulopuhe? olen kerran ollut sitä ystävillä pelaamassa jäin jotenkin koukkuun mutta en löydä ohjetta kyseiseen peliin, kiitän yhteyden otosta vaikka ei kyseistä peli ohjetta löytyisikään KIITOS

  6. Olisiko sinkki? Sinkillä viitataan yleensä ginirommiin, mutta nimeä käytetään valitettavasti muistakin peleistä.

  7. Oliskohan tuppi tullut Pohjanmaalta Lappiin metsätyömiesten mukana? Itse olen pelannut sitä lapsesta saakka kun isäpuoli muutti meille. Vieläkin perheenjäsenien sattuessa saman katon alle pelaamme joko neljän tai kahden tuppea. Meillä se on jouluaattoillan perinne.
    Minkälaista kokemusta teillä on kahden tupesta? Sekin on ihan kiva peli silloin kun ei ole neljää innokasta paikalla.

  8. Tuppi on tietääkseni alun perin norjalainen peli, eli lienee levinnyt Lappiin Norjan puolelta metsätyömiesten mukana.

  9. kyllä se on nulo ei nolo.ikäni tuppia pelannut.enkä ole tuppeen mennyt,ainakaan tunnusta.kyllä sinkkikin korttipeli on tarttis vähän muistella pelannut olen sitäkin.

  10. meillä se oli nolo. ja onko sillä loppujenlopuksi mitään väliä. suomen murteet ovat todella rikkaat. nulu tai nolo. rami on aina rami. pärjäsi tai ei.
    tv. risto k kaksi kertaa tupessa

  11. Olen kuullut puhuttavan sekä nolosta että nulosta. Myös sooli on toisinaan soolo. Ja sooliakin pelattaessa jotkut väittävät (yleensä soolaaja), että lyöntijärjestys on normaali myötäpäivään.

  12. Ei ole ylimenopakkoa. Se on aika harvinainen sääntö ylipäätään.

  13. Muutaman kymmenen vuotta tuli jätkäporukoissa pelattua tuppea. Ihmettelen vain,että onko nolon tausta ulkolainen pelin syntypaikkaa ja pelaajia ajatellen. Nolo on suomalainen sana ja jätkäporukassa
    kuvaa erittäin hyvin hävinneen asemaa.

  14. Reijo, nullosta lienee tullut nolo juuri sanan suomalaisen merkityksen vuoksi. Tupin juurethan ovat tietääkseni Norjassa, josta peli on Suomeen tullut.

  15. Nolo on nolo, mitä siittä tyhyjää höpöttämään. Met kun lättähatusa pelasimma, niin toisinaan ramattiin, toisinaan nolattiin, riippuen siittä, minkälaisia kortteja jakaja anto. Ja tuppeenki on jouvuttu.

  16. Kyllä Kempassa on aina ollut tupen pelaamisessa nulo ja sooli, muut termit ovat etelän varisten keksintöä.

  17. kyllä risto on oikeassa se on nulo,kun savukosken korttipöydissä on tullut pelattua aikoinaan.nauraneenthan ne korttimiehet olisivat jos noloa olisi huuvellut..uskokaa nyt.

  18. Tässä ei puhuta nälsystä ollenkaan sillä sehän on vastapuolen ramon totaalinen ryöstö jolloin ramaajapuoli ei saa yhtään läjää. Tässä tulee tuppi suoraan.

  19. Minulle rami on rami ja nolo on nulo ja nälsykin tullee. On tullu pelattua ja paljon. Tuppeen on menty lukemattomia kertoja. Tuppilaulut on kuultu ja laulettu. Kuviakin on kämpillä räpsitty nutukhailla ja huopatossuilla kuten asiaan kuuluu tupen tultua.

  20. ja jos tuppeen on perinteenä kirjottaa nimi pöydän alle päivämäärän kera.. tuppimiehet/naiset tutkikaa huviksenne pöydän pohjat autiotuvista tai missä oottekin, mielenkiintoinen maailma 😀 kaenuussa ainakin tapana.

  21. siis ne joka joutuu tuppeen joutuu kirjoittamaan nimensä

  22. Mitä tapahtuu, jos pelaajalla ei ole kyseistä maata?

  23. Anni, silloin saa pelata mitä tahansa maata, sillä vain ei voi voittaa tikkiä.

  24. Mites kahden kortin vaihto alussa soolissa, jolloin soolaaja lyö kortin ramaajien väliin eikä loppuun.

  25. Olen pelannut kahden tuppea seuraavasti:
    1. Kummallekin pelaajalle jaetaan kuusi korttia. Loppu pakka pannaan pöydälle pelaajien väliin kuvapuoli alaspäin.
    2. Rami tai nolo määritetään normaalisti
    3. Kumpikin heittää pois kolme korttia näyttämättä niitä toiselle
    4. Jos on päädytty noloon, niin jakajasta seuraava aloittaa
    5. Jos on päädytty ramiin, niin ei-ramaaja aloittaa
    6. Aloittaja katsoo päällimmäisen kortin. Jos hän kelpuuttaa sen, hän ottaa sen käteensä, katsoo seuraavan kortin ja heittää sen pois. Jos pelaaja ei kelpuuta ensimmäistä korttia, hän heittää sen pois, ja joutuu ottamaan toisen, oli se miten huono tahansa.
    7. Toinen pelaaja valikoi korttinsa samalla tavalla.
    8. Näin jatketaan vuorotellen, kunnes pakka loppuu. Kummallakin on nyt kädessään 13 korttia.
    9. Viimeiset kaksi korttia (siis kaksi, ei neljä) katsotaan toisella tavalla. Pelaaja saa katsoa molemmat ja heittää mielestään huonomman pois. Tällä tasoitetaan aloittajan etua, koska toiseksi viimeisenä kortin ottanut saa aloittaa.
    10. Pelataan kierros ja lasketaan pisteet normaalisti.

    PS. Kemissä sanotaan ”nolo”

  26. Myös Rovaniemellä sanotaan Nolo ja Soolo. Tupen hienoushan tulee parityöskentelystä, oman parin ja vastapuolen pelin lukemisesta. Heti pikkunassikkana, ensimmäisillä pelikerroilla, konkarit opettivat, mitä tarkoittavat merkit ja kyselyt.

  27. Kas, olisiko edellä kommentoinut 1970-luvulla TKK:ssa opiskellut Heikki Kauppi… Silloinhan pohjoisen pojat perustivat Teekkarien tuppikerhon jossa tuli vierailtua muutaman kerran. Heikkiä en kyllä muista vaikka mies oli kurssikaveripoliitikko. – Tuppi on kiva peli kuten moni muukin esim. Olli Säynäjäkankaan kirjassaan esittelemä ”pohjoisen peli” jotka olivat hyvinkin tuttuja myös Itä-Suomessa. Valitettavasti esittelimme Otaniemen tuppiporukoille itseopiskelemamme bridgen ja saimme innostuksen siihen käyntiin. Tupen peluu Otaniemessä saattoi loppua siihen. Hiljaiseloa elänyt Akateeminen Bridgeliitto käynnistyi Otapieti-nimisenä ja sieltä sikisi menestyksekkäitä kilpailupelaajia. Oi niitä aikoja.

  28. Bow More: Sama mikä sama. Voipi olla, että en ollut kuullut tuppiseurasta. Ainakaan en muista, että olisin.

  29. Niinkuinaina, on pelistä tai ainakin terminologiasta eri käsityksiä.
    On kuiten ollu hienoa saaha opettaa ”etelän vetelille” tuppea ihan nolona.

  30. Kyllä mekin nuoret sällit pelattiin Keski-Suomessa tuppea 70-luvulla. Pohjoisen pojat sitä meille opettivat. Ramia ja noloa pelattiin ja välillä soolattiin. Hieno homma! Kiitos teille Lapin jätkät!

  31. Tuppea pelattiin ainakin vielä 70 luvulla Mustialan maatalousopistossa jokaisella tauolla ja yötä myöten kahvihuoneissa. Pohjoisen pojat olivat sen sinne tuoneet jo ammoisina aikoina. Joku pelihaluinen kaivoi kortit esiin ja pian kaikui käytävillä huuto ”Tupelle”. Silloin alkoi kämpistä tulivia porukkaa ja nopeimmat ehtivät pelipöytään. Toiset sitten seurasivat vierestä jakannustivat kavereitaa. Eipähän ole yli 40 vuoteen tullut pelattua Tuppea, pitäisiköhän opettaa peli etelän eläkeläisille. Jos vaan kerkiäisi eläkeläisen kiireiltä.

  32. Itselleni opetti Tupen pelin tuttu kaveri Kainuussa. Ismo. Ja myöhemmin pelasin samaa peliä ”osastolla” Ylivieskassa, Pohjanmaalla. ”Seppo” kailotti käytävällä : Tupelle! ja sitten pelattiin tuppea. Tampereella asuessani olen muutamalle henkilölle opettanut pelin säännöt. Onneksi kukaan ei ruvennut kuitenkaan huitomaan puukolla, miten tiedettiin joskus tapahtuneen Tuppi-pelin jälkeen Pohjanmaalla…

  33. Sankku tarkoittaa kai Sanghai-peliä, sen ohjeet löytyvät netistä.

  34. Tuppipeliin liittyy paljon omaa sanastoa, josta keskustelua on ollut jo aiemmin. Nuloa itse olen pelannut aina Lapissa. Muita erikoissanoja ramin ja nälsyn lisäksi ovat ainakin RIIKONEN (maa/kortti jota on jäljellä enää yhdellä pelaajalla, kortit ovat ajajalle varmoja tikkejä), KIHO (peliä vierestä seuraava kannustaja tms.), PÖYTÄTUPPI (kun jompikumpi saavuttaa pistemäärän 32 matkalla 52 pisteeseen), KITTILÄ 6 (hävinneelle joukkueelle tilattiin tästä numerosta tupet). En tiedä toista peliä, johon liittyy niin paljon kiusoittelua ja häviämisen häpeää 😁. Meillä esim.pöytätupen rajan ylittäneet narisuttivat tikkuasia ja kokeilivat, onko tuppi tulossa. Jos tulitikku narisee hyvin tikkuaskin raossa, enteili tämä tuppea. Tupesta pidettiin päiväkirjaa, sinne riimiteltiin tuppilauluja jne.

  35. Tuppi on tuttu juttu. Rami ja nulo 👍. Onko muille tuttu peli spoderi? Kolmin peli, jossa jokaisen tulee pelata vuorollaan rami, nulo, vapaa valtti ja spoderi eli patavaltti. Kortit jaetaan neljään lasaan, joista yksi kasa toimii vaihtokortteina.

  36. ’Mikäli ei käytetä näyttökortteja, peliä ei saa näyttää kakkosella tai kuninkaalla, vaan pelaajan on valittava joku muu kortti. Mikäli sopivaa näyttökorttia ei ole kädessä,…’

    Tästä ei ota erkkikään selvää. Jos kädessä on 13 korttia, niin pakostakin siellä on joku muu kun 2 tai K.

  37. Franco, kyllä, kädessä on pakko olla joku muu kuin kakkonen tai kuningas, mutta sellainen tilanne on mahdollinen, että haluaisit näyttää ramia eli pitäisi näyttää punainen kortti, mutta kaikki punaiset kortit kädessä ovat kakkosia tai kuninkaita. Silloin ei pysty näyttämään peliä kädessä olevalla kortilla.

  38. Franco on kyllä oikeassa siinä, että kummallisesti kirjoitettu. Pitäisikö siinä lukea, että ”Mikäli käytetään näyttökortteja..”? Meinaan, että jos ei käytetä, ei myöskään näytetä, ja loppuosa virkkeestä on turhaa.

  39. Sekavuus tulee siitä, että siinä puhutaan samalla sanalla kahdesta eri asiasta: näyttökortti viittaa ensin punaiseen ja mustaan korttiin, joita käytetään pelkästään ramin tai nolon näyttämiseen, mutta jos tällaisia erillisiä näyttökortteja ei käytetä, sitten sillä viitataan kädessä olevaan tavalliseen korttiin, jolla valinta näytetään.

  40. Sooliin vielä sellainen korjaus, että läpimennyt sooli on 28 pistettä (ramanneilla on kaikki tikit), epäonnistunut on se 24 (koska yksi tikki jäi toisille)

  41. Mites se tuppilaulu menee? Minulla on versio: ”Ei saa tulla Niagarakoskelle, siellä voi tulla tuppi. Kittilässä oli kivet, kannot aitoina, lapsilla poronnahat paitoina. Hela varrella, hela varrella saat soitella poronpillun torvella.” Onko tämä oikein tai jollakulla kokonaista versiota?

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.